Simulointi on Wikipedian mukaan todellisuuden jäljittelyä. Lennokki/drone/helikopteriharrastuksen kannalta käytännössä puhutaan lennätyssimulaattorista. Aerodynaamikot huutavat takavasemmalta elektroniikkakiinnostuneen kanssa, että on olemassa myös simulaatioita joissa mallinnetaan aerodynamiikan/elektroniikan toimintaa etukäteen, jotta ei rakenneta ja rikota laitteita turhaan. Tässä artikkelissa kuitenkin keskitymme täysin lennätyssimulaattoreihin, mitä ne ovat ja mikä niiden hyöty on. Tämä juurikin sama edellä mainittu huomio pätee lennätyssimulaattoreihin ja se on niiden oleellisin idea: harjoitellaan ideat, konseptit ja toimintamallit etukäteen ennen varsinaista lennätystä.

Lennokkisimulaattoreiden ohjaimet
Lennätyksen yhteydessä puhutaan niin sanotusta käsi-silmä koordinaatiosta (Hand-eye coordination). Tämä tarkoittaa kykyä nähdä ja hahmottaa tilanne visuaalisesti, prosessoida se aivoissa ja kykyä ohjata lennokkia oikein ja tarkoituksenmukaisesti. Tätä voidaan harjoitella turvallisesti lennätyssimulaattorissa. Se on yleensä tietokoneessa toimiva peli. Peliä ohjataan peliohjaimella. Moni nykyaikainen lennokin lähetin saadaan kytkettyä tietokoneeseen peliohjaimeksi tarjoten perinteisiä joystikkejä paremman tuntuman ja oppimisen. Osa RC-lähettimistä toimii peliohjaimena suoraan USB-kaapelin yli ja toiset vaativat ”lisäpalikan” tietokoneen ja lähettimen välillä. Yleisesti tiedetään, että ainakin OpenTX/EdgeTX firmwarella toimivat lähettimet yleensä toimivat myös peliohjaimena. Toki simulaattoreita voidaan pelata ”Playstation-ohjaimella”, mutta oikealla RC-lähettimellä ohjaaminen totuttaa ja opettaa tulevaan lennätystapahtumaan parhaiten.

Aikakausi ennen simulaattoreita
Vanhaan aikaan ennen tietokoneiden yleistymistä uusi lennokkiharrastaja joutui suoraan kokeilemaan lennokillaan lennätystä taivaalla. Joskus oli kokeneempi harrastaja apuna, joka otti lennokin taivaalle ja pelasti lennokin ottamalla lähettimen itselleen pahassa tilanteessa. Aivan liian useasti ei ollut sitäkään, vaan kokematon harrastaja ”pääsi” kokeilemaan kaiken ihan itse. Siinä ei lentäjien tyylisesti paljoa mitattu lentotunteja vaan lentosekunteja. Ei kannattanut laittaa rahojansa sen puolesta likoon, että lennokki olisi lentänyt yli 10 sekuntia, ennen muuttumistaan muovipussin täytteeksi ja kasaksi lennokkiromua. Lauantai oli suomalaisten suosikki lottopäivä. Silloin saattoi joku arvata todennäköisyyksiä vastaan, että omatoimisen lennättäjän (ilman simulaattorikokemusta) ensimmäinen lennokki tulee ehjänä alas ja laskeutuu tyylikkäästi takaisin kiitotielle.

Miksi simulaattoreita käytetään?
Lennokin/dronen ohjaaminen on lähtökohtaisesti vaikeaa (ennenkuin sen oppii). Lennätyksen aikana tapahtuu monia asioita jotka pitää hallita: ohjaus siivekkeiden suhteen, ohjaus korkeusperäsimen suhteen, ohjaus sivuperäsimen suhteen, nopeus, korkeus, mistä se on tulossa ja mihin se on menossa, missä asennossa ja miksi ihmeessä. Kaverillakin on jotain asiaa samaan aikaan…
Lennättäminen tuo uudelle lennättäjälle omat haasteensa hahmottaa lennokin suuntaa ja asentoa erityisesti lennokin lentäessä/leijuessa keula lennättäjään päin. Tällöin ohjaintikkua kääntämällä oikealle lennokki kääntyykin lennättäjästä katsoen vasemmalle, vaikkakin täysin loogisesti ja oikein ”lennokin omalle oikealle”. Ilmiötä kutsutaan myös nimellä vastaohjaus. Se on yksi isoimpia vaikeuksia uusille lennättäjille. Kun tämä on opittu, voidaan vaikka siirtyä lentämään lennokilla ylösalaisin jolloin korkeussuuntainen ohjaus joudutaan mieltämään uusiksi. Helikopterit ovatkin oma lukunsa, sillä niillä voidaan lentää vaikka ylösalaisin takaperin kohti ajaen. Tällöin aivonystyrät joutuvat ”kääntämään” ohjaussuunnat monen akselin suhteen jotta ohjaus olisi oikeinpäin.

Simulaattoreilla voidaan kokeilla turvallisesti ja rauhassa ohjainten vaikutus: kun vetää, lennokki nousee, kun työntää, lennokki laskee, mikä on vauhdin vaikutus lentämiseen ja sakkaukseen, vastaohjaus ja niin edelleen.
Täysikokoisten lentokoneiden simulaattorimaailmassa on tutkittu ja havaittu, että jos jokin tilanne on etukäteen nähty ja koettu, seuraavilla kerroilla se on aina helpompaa ja helpompaa. Tämä puolestaan vapauttaa aivokapasiteettia muihin korkeamman tason toimintoihin, kuten ”purkanjauhaminen” samaan aikaan lennätyksen kanssa. Toinen hieno ominaisuus on, että samaa tilannetta voidaan harjoitella kotona ”aina kun jää ylimääräistä aikaa harjoitella”. Ei tarvitse latailla akkuja, valmistella kalustoa, ajella edestakaisin lennokkikentälle, purkaa kalustoa autosta ja päivän päätteeksi sama toisinpäin kotia kohti. Se taas tarkoittaa että tiimaa, eli lentoaikaa, kertyy helpolla ja nopeasti: lentosekunnit muuttuu minuuteiksi ja ne edelleen lentotunneiksi. Tärkeinpänä simulaattoreiden ominaisuutena yleisesti pidetään, että lennokit eivät mene rikki harjoittelussa.

Simulaattoreiden vaikutus lennätystaidon kehitykseen
Simulaattoreiden yleistyminen 1990-luvun jälkeen johti selvään taitotason nousuun. Lennokkiharrastajat alkoivat lentää ”3D -lentämistä”. Ennen täysin mahdottoman vaikeana pidetty RC-helikopterilentäminen koki suuren harrastajamäärien nousun koska kopterit alkoivatkin pysymään hallinnassa, kiitos simulaattoreiden. Myös dronekuskit, kokeneetkin, ottavat pohjia simulaattorilentämisen kautta. Innokkaat harrastajat lennättävät monena päivänä viikossa ja vieläpä järjestelmällisesti harjoitellen tiettyä ohjelmaa, temppua tai ideaa. Kuten oikeassa lennätyksessä ja muussa elämässä, järjestelmällinen harjoittelu tuo yleensä aina nopeampaa kehitystä kuin ”kuha vaaaaan!” -lennättely. Jos haluaa kehittyä nopeasti, on etukäteen syytä miettiä simulaattoriin käytetylle ajalle, mitä halutaan harjoitella tai tehdä.

Minkälainen simulaattori ?
Simulaattorien valinta: karkea jaottelu on, että pitää valita simulaattori sen mukaisesti, minkä tyypin lentolaitteita meinaa harjoitella. Toki monissa simulaattoreissa on erityylisiä lentolaitteita. Osa simulaattoreista painottuu – ja on parempia tietyissä osa-alueissa. Simulaattorin hinta tietenkin määrittää myös valintaperusteita. Hinnasta huolimatta simulaattoriin sijoitettu raha yleensä tuo suoraa rahallista säästöä, jos sillä harjoittelemalla saa pidettyä satojen tai tuhansien eurojen lennokin ehjänä. No, rikki ne menevät kuitenkin joku päivä tyylillä tai toisella, mutta todennäköisesti kyseinen lennokki ei ole pashana (eli rikki) ensimmäisellä lennolla lennätysvirheen vuoksi. Pelaajat puhuvat yleensä grafiikoista, aerodynaamikot lentomalleista. Oikeasti tärkeintä on, että on joku hyväksi havaittu simulaattori, jolla pääsee harjoittelemaan ennen oikealla lennokilla lennätyksiä.

Suositellut simulaattorit
Meidän kerholaisillamme on käytössä seuraavia simulaattoreita ja ne ovat hyväksi havaittuja. Lista ei ole missään tietyssä paremmuusjärjestyksessä vaan jokaisella on omat perusteensa lentää tietyllä simulaattorilla. Yleensä harrastajilla onkin useampi simulaattori käytössä.
- Lennokkisimulaattoreita ovat esimerkiksi The Real Flight, Phoenix RC (tästä löytyy luvallisesti ilmaiseksi ladattavat tiedot netistä), Reflex XTR.
- Helikopteripuolella kerholaisillamme on ollut käytössä ACCURC 2, neXt – RC sekä Heli-X simulaattorit harjoitteluun.
- Drone/FPV -lennätyksiin kerholaisillamme on käytössä Uncrashed, TryFPV, VelociDrone , Liftoff sekä The Zone simulaattoreita.
