Radio-ohjattavat helikopterit ovat kauko-ohjattavia malleja, joita lennätetään radiolähettimellä kentän vierestä näköetäisyydellä (pois lukien fpv dronet).
Radiolähetin lähettää ohjaussignaalia 2.4gHz taajuudella kopterissa olevalle vastaanottimelle, joka muuttaa signaalin mukana tulevat käskyt servoille ja nopeudensäätimelle (ESC), joka mahdollistaa kopterin ohjaamisen.
Helikopteri lentää pääroottorin lapojen tuoman nosteen avulla. Kopterin ohjaamiseksi pitää servojen liikkeet tietenkin viedä pyörivään pääroottoriin, jossa ohjataan lapakulmia. Tätä varten on swashplate (kallistuslevy tai pelkkä swash) jonka alaosa pysyy paikallaan ja yläosa pyörii roottorin mukana. Swashia kallistamalla haluttuun suuntaan nousevat tai laskevat lapakulmat suhteessa swashin asentoon. Kopterin suuntaa ohjataan pyrstöroottorilla, jonka tärkein tehtävä on kuitenkin kumota pääroottorin pyörimisestä johtuva vääntömomentti, joka pyrkii kiertämään helikopterin runkoa pääroottorin pyörimissuunnan vastaiseen suuntaan. Tämä estetään pyrstöpuomin päässä olevalla pyrstöroottorilla, jonka johdosta paikallaan leijuva kopteri onkin vähän kallellaan toiseen suuntaan.
Helikopteri on luonnteeltaan herkkä ja kiikkerä. Esimerkiksi helikopterin leijutus vastaa tilannetta, jossa yritetään pitää kuulaa kuperan levyn keskellä. Kuula kuitenkin haluaa lähteä valumaan kokoajan johonkin suuntaan, jolloin sitä pitää vakauttaa. Tätä varten on gyro, jonka tehtävänä on vakauttaa ja pitää kopterin asento siinä, mihin lennättäjä sen on viimeiseksi jättänyt. Eli jos kopteria kallistaa vaikkapa oikealle, se jatkaa liikettään siihen suuntaan niin kauan, kunnes liikettä korjataan vastakkaiseen suuntaan.
Ja tottakai, niin kuin kaikessa muussakin myös helikoptereille on omat kilpailunsa ainakin tarkkuuslennossa (F3C) ja 3D-lennossa (F3N). Näistä ja muista kopterilla kilpailemisesta voi lukea tarkemmin kopterit.net sivustolla.
RC-helikopterit ovat nykyisin poikkeuksetta ns. 3D-koptereita joiden liikehdintä ilmassa näyttää uhmaavan fysiikan lakeja. Koptereita on pieniä ja isoja ja niiden koko ilmoitetaan yleisimmin päälavan pituuden mukaan. Eli esimerkiksi 700:n kopteri omaa pääroottorin, jonka halkaisija on peräti 1,4 metriä eli ihan olohuone leluista ei puhuta.
F3C-luokan Helikopteri on helpohko tunnistaa solakasta ulkokuorestaan.
Voimanlähteenä toimii yleensä sähkö- tai polttomoottori.
Skaala-kopterit Samoin kuin lennokki- puolella myös helikoptereilla on skaalan (esikuvan) mukaisia malleja, joilla pyritään lennättämään realistisen näköistä lentoa.
Kopterit sisälle Sisälle soveltuvat pienet sähkökäyttöiset 3D-kopterit kuten Gooskyn S1 tai OMP M1. Molemmat ovat hyviä koptereita ja on koelennätetty sisällä kerholaisten toimesta.
Autogiro on helikopteria muistuttava yleensä potkurivetoinen ilma-alus, joka pysyy ilmassa vapaasti pyörivän pääroottorin avulla. Se ei ole puhtaasti lentokone eikä helikopteri, mutta enemmän se muistuttaa kopteria kuin lentokonetta.
